|
Post by Cosmo on Nov 11, 2022 19:39:59 GMT 2
Royal Cerberuksen elämää tallilaisten näkökulmasta.
|
|
|
Post by Cosmo on Nov 11, 2022 19:40:55 GMT 2
11/11/2022
Tiesin heti kasvattajan kanssa puhuttuani, että Camille heittäisi minut niin varmasti pihalle. Thierry puhui tutun hevosrekankuljettajan kanssa naureskellen samalla, kun mietin, miten selittäisin tämän mahdollisimman sulavasti Camillelle. Totesin, etten juuri mitenkään. Thierry kuitenkin mulkoili minua siihen malliin, että vaihtoehtoa ei ollut. Nostin puhelimen takaisin kauniiseen käteeni ja varauduin pahimpaan.
Noin kuukautta myöhemmin Camillen ilme ei juurikaan värähtänyt, kun rekasta laskettiin alas kaunis tumma ori, joka hirnahti ystävällisesti tilannetta seuraamaan jääneelle ratsukolle. Toinen Royal Gardenin kasvateistani, Cerberus, seisoi komeana pihassa juuri samassa paikassa kun nimellinen veljensä tönötti vain muutama vuosi aiemmin. Rainiksi jo valmiiksi ristitty ori sai luvan jäädä talliin vielä kuukaudeksi, kunnes oma kotipaikkamme viimeiset silaukset saatettiin loppuun, mutta kovin lämpimästi Camille ei Rainia talliinsa toivonut. Muut tallilaiset ihastuivat siihen vähintään yhtä nopeasti kuin Emberiin.
Camille oli uhannut heittää minut hevosineni pihalle suunnilleen sinä päivänä, kun Ember saapui pihaan. Se oli huonokäytöksinen ja arka, eikä sitä juuri kukaan muu pystynyt käsittelemään. Olin vuoden ajan tehnyt sen kanssa kovaa työtä, mutta Camille ei lämmennyt sille ja meidän välimme kävivät entistä kylmempänä. Tämän vuoden aikana olin pistänyt vanhempieni tallinrakennussuunnitelmat vauhdilla pystyyn, jotta voisin karata hevosineni kauas tästä paikasta. Ideana oli samalla löytää Emberille vähintään yksi tallikaveri ja sattumoisin vielä syntymäpäivänsä sen kanssa jakava Rain etsi vielä kotia. Pakkohan minun oli se saada.
Ajoitus oli vain hieman huono ja Rainin ensimmäisen kuukauden ajan jouduin itse hoitamaan täysihoitopaikoilla olevat hevoseni täysin yksin, sillä Camille oli komentanut työntekijänsä pysymään kaukana minusta ja pojistani. Luojan kiitos siitä, että ne olivat molemmat vielä reilusti alle ratsastusikäisiä, niin pääsin hieman helpommalla. Rain vei silti heti käsittelyyn sydämeni, se oli maailman kiltein ja suloisin otus ikinä ja sen vaikutti siltä, että orin perimmäisin tarkoitus oli päästä niin syvälle sydämeeni, etten voisi ikinä päästää siitä irti. Emberin kanssa kaksikko oli kuin yö ja päivä. Vaikka myisin mieluummin sieluni kun antaisin Emberin pois, oli Rain silti sen täysi vastakohta ainakin ulkoapäin.
Tunsin sitä kohtaan täysin samaa poltetta kuin Emberin kohdalla. Tästä orista tulisi vielä jotain todella suurta.
|
|
|
Post by Cosmo on Dec 1, 2022 10:53:15 GMT 2
17/11/2022 Kouluvalmennus © VRL-01436
Iivarin piittaamattomuus alkulämpimien jutusteluun kostautui, kun hän vasta ratsukon jalkauduttua kuuli Rainin olevan vain kolmivuotias. Niin nuoren hevosen selkään ei miehen mielestä olisi tarvinnut kenenkään kiivetä, mutta myöhäistä oli itkeä kun maito kaatui jo lattialle. Ehkä sitä piti vain katsoa peiliin ja käytävä tiukka kehityskeskustelu small talk-taidoista. Oma pöljyys sapetti sen verran että hattu tuntui kiristyvän kaksi numeroa pienemmäksi.
Olihan hän tunnistanut Rainin nuoreksi, mutta se oli todella hyvin ja nopeasti kehittynyt, komeakin, mikä viilasi linssiin pahasti. Ori oli aikuisemman näköinen kuin kotona odottava nelivuotias Baudelion! Rotukaan ei käynyt tutusta, vaikka kasvattajan titteliä kantava Royal Gardens olikin tehnyt aloittamisestaan lähtien tiivistä yhteistyötä Dzelzainin tallien, Zenin, kanssa.
Liikkeet olivat ilmavat ja impulsio hyvä, Rain selvästi tahtoi yrittää yhteistyötä ratsastajansa kanssa vaikka välillä hieman kaasujalka vipattikin.
"Kun hevonen on liian nopea kokoamiskykyynsä nähden, sen painopiste ryysää eteen ja korskeudesta huolimatta liike muuttuu etupainoiseksi. Kootkaa ratsuanne aina kun vauhti kiihtyy! Älkää antako hienojen liikkeiden hämätä, käyttäkää tuntemusta silmienne sijasta!"
Vaikka Rain ei vielä kyennytkään kovin syvään kokoamiseen, jo pienikin painonsiirto taakse helpottaisi rallikuumetta. Ori pälyili kysymysmerkkinä apumieheksi saapastellutta Iivaria, mutta ei pahoittanut mieltään edes kun puuraippa hipsutti polvien takaa houkutellakseen niitä aukeamaan. Harjoitus aloitettiin paikaltaan: Cosmo siirsi staattista istuntaa, painopistettä, hieman taakse, pienellä puolipidätteellä nosti ratsun lapoja roikkumasta etujalkojen varasta, samalla avustava käsi havainnollisti Rainille mistä kokoaminen alkaa. Minimaalinen polven nytkähdys oli jo tarpeeksi: kun ori sen vahingossakin teki apujen osuessa kohdalleen, se sai palkaksi rapsutuksen jos toisenkin.
"Aloittakaa itsenäinen harjoittelu näin, paikaltaan, mieluiten maasta käsin ennen lisäpainon laittamista selkään. Rainin kyetessä varmaan pieneen koulupysähdykseen voitte lähteä hakemaan kokoamista myös liikkeessä. Ajoittakaa sekundääriapunne oikein mikäli istunta ei yksinään riitä: puolipidäte vaikuttaa maassa olevaan jalkaan, raippa ilmassa. Jos schwung katoaa, älkää yrittäkö liikaa vaan aloittakaa tällöin alusta. Ohjissa ei saisi tuntua missään vaiheessa jatkuvaa painetta: en tahdo nähdä yhtään ainutta viivasuoraa ohjaa."
Suurin osa tunnista suoritettiin joko paikoillaan tai käynnissä. Rain oli notkea, hieman liiankin, sillä sen saaminen stabiiliksi oli vaikeaa. Ori rullasi kaulansa helposti ja taivutuksissa se lähti ottamaan hienoja mutta hyödyttömiä ristiaskeleita, minkä vuoksi Iivari mielessään päätteli sen tarvitsevan suojia myös sileällä. Lattarilanteita saisi haltuun kasvattamalla lihaskuntoa, ja se taaskin onnistui parhaiten pumppaamalla kokoamisia hitaassa temmossa. Komeasta orista tulisi vielä näyttävä ratsu, kun sen saisi kantamaan itsensä jaloilla harppomisen sijaan. Kehuahan Iivari ei tietenkään voinut ääneen sanoa, mutta hän odottaisi mielenkiinnolla näkevänsä aikuisen Rainin yhdistyksen kinkereissä.
|
|